Helmi-maaliskuun vaihteessa saavutettiin vapaaehtoisty\u00f6projekti puoliv\u00e4lin rajapyykki. Tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 Sveitsiin saapumisesta on yht\u00e4 aikaa ikuisuus ja toisaalta vain pieni hetki aikaa. Vuosien opiskelun j\u00e4lkeen tarvitsin tauon, jotta voisin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 taas yhteyden itseeni, joten t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oleminen ja et\u00e4isyyden saaminen on tehnyt minulle hyv\u00e4\u00e4. Luultavasti t\u00e4m\u00e4 koko artikkeli on puhtaasti ajatusvirtaa, joten bare with me!<\/p>\n\n\n\n
Jossain vaiheessa joulukuun aikana vapaaehtoisty\u00f6n \u201choneymoon phase\u201d alkoi tulla p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ja p\u00e4iv\u00e4t alkoivat muistuttamaan v\u00e4h\u00e4n liikaakin toisiaan. Viikkoihin oli tullut rutiini ja suurin poikkeus niihin oli, jos siivosi keitti\u00f6n jonain muuna p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kun perjantaina. T\u00e4st\u00e4 seurasi motivaatiopula, sill\u00e4 olin koko joulukuun ajan olin Sennr\u00fctissa yksin toisen vapaaehtoisen ollessa 1,5 kk kotimaassaan. Tuntui, ett\u00e4 kahden hengen ty\u00f6panos kasautuu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n omille harteille, sill\u00e4 vertaistuki ja kanssa-vapaaehtoinen oli muualla. <\/p>\n\n\n\n
Lopulta minua k\u00e4skettiin pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n ja hidastamaan tekemisen tahtia: minulle sanottiin, ett\u00e4 ty\u00f6skentelen enemm\u00e4n kuin yksik\u00e4\u00e4n aiempi EVS, joten tein ty\u00f6t\u00e4 k\u00e4sketty\u00e4. Oman p\u00e4\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s kroppa alkoi reagoimaan itse itselleni luomaan paineeseen, joten toisen suustamkuullut sanat tulivat tarpeeseen. Palautin mieleeni ja toimintaani Maltalla ty\u00f6harjoittelussa oppimani v\u00e4limerellisen ty\u00f6moraalin, joka on suomalaista huomattavasti rauhallisempi. Aloin pit\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n mikrotaukoja ja olin itselleni aiempaa armollisempi. Jos tuntui silt\u00e4, ett\u00e4 tarvitsen aikaa itselleni, otin sit\u00e4 ja priorisoin omat tarpeeni. Jos kahvitauko v\u00e4h\u00e4n ven\u00e4hti, se ei haitannut. Jos tekemist\u00e4 ei yksinkertaisesti ollut, en alkanut sit\u00e4 aina etsim\u00e4ll\u00e4 etsi\u00e4. Ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t eiv\u00e4t karkaa minnek\u00e4\u00e4n ja etenkin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on harvoin mink\u00e4\u00e4nlaisia aikarajoja omalle tekemiselle.<\/p>\n\n\n\n
Vuoden alussa aloin huomaamaan itsess\u00e4ni muutosta. Sit\u00e4 alkoi tapahtumaan v\u00e4h\u00e4n kerrallaan ja sit\u00e4 tapahtuu edelleen. En voi viel\u00e4 sanoa, ett\u00e4 jonkinlaista perustavanlaatuista olisi tapahtunut, mutta onhan t\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 puoli vuotta aikaa! Tiesin jo t\u00e4nne l\u00e4htiess\u00e4ni, ettei Suomeen palaa sama ihminen ja ymm\u00e4rsin jo silloin, ett\u00e4 se on ihan okei ja normaalia. Sallittua. Helmikuun puoliv\u00e4liss\u00e4 tapasin uudelleen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 olleen vierasapulaisen, joka my\u00f6s sanoi minussa tapahtuneen muutoksen: rentouden, jota ei lokakuussa viel\u00e4 ollut ja tyynemm\u00e4n asenteen. Kiitin ja totesin, ett\u00e4 olen huomannut saman. En ole viel\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt t\u00e4ysin yhteytt\u00e4 itseeni tai sis\u00e4ist\u00e4 rauhaani, mutta suunta on silti oikea.<\/p>\n\n\n\n
Olen onnistunut pit\u00e4ytym\u00e4\u00e4n aika hyvin omassa tavoitteessani siit\u00e4, ett\u00e4 en ala miettim\u00e4\u00e4n ty\u00f6kuvioita ennen kuin aikaisintaan huhtikuun puoliv\u00e4liss\u00e4. Mit\u00e4 suotta stressata niit\u00e4 asioita etuk\u00e4teen, mihin ei voi sill\u00e4 hetkell\u00e4 vaikuttaa? Olen itsest\u00e4ni erityisen ylpe\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ajatuksen toteuttaminen on minulle huomattavan suuri saavutus. Viimeisen puolen vuoden ajan olen pystynyt keskittym\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n hetkeen tulevaisuuspohdinnan sijaan. Kaksi poikkeusta s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n on silti ollut: yksi s\u00e4hk\u00f6postilla l\u00e4hetetty CV tutun tutulle t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Sveitsiss\u00e4 ja yksi ty\u00f6paikkahakemus Suomeen. <\/p>\n\n\n\n
Yrit\u00e4n nauttia viel\u00e4 pari kuukautta t\u00e4st\u00e4 kiireett\u00f6myydest\u00e4, ennen kuin annan enemm\u00e4n sijaa tulevaisuus pohdinnalle!\u00a0<\/p>\n\n\n\n
Kiitos jos luit t\u00e4nne saakka <3<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Puoliv\u00e4lin pohdintaa Helmi-maaliskuun vaihteessa saavutettiin vapaaehtoisty\u00f6projekti puoliv\u00e4lin rajapyykki. Tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 Sveitsiin saapumisesta on yht\u00e4 aikaa ikuisuus ja toisaalta vain pieni hetki aikaa. Vuosien opiskelun j\u00e4lkeen tarvitsin tauon, jotta voisin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 taas yhteyden itseeni, joten t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oleminen ja et\u00e4isyyden saaminen on tehnyt minulle hyv\u00e4\u00e4. Luultavasti t\u00e4m\u00e4 koko artikkeli on puhtaasti ajatusvirtaa, joten bare with me! …<\/p>\n