Marraskuussa löysin taas ainakin hetkellisesti jotain, mikä on ollut kauan hukassa. Jotain mikä on yhtä tärkeää ihmisen mielenterveyden säilymiselle kuten happi ja ravinto fysiologialle. Jotain, mikä jää toissijaiseksi akateemisen maailman loogisuudelle. Luovuuden.
Kuten luovat ajatukset yleensäkin, ne alkavat pyörimään mielessä illalla myöhään, kun on tarkoitus nukahtaa. Näin on ainakin omalla kohdallani. Kello oli jo yli 23 ja uni pysyi poissa, joten mieleni alkoi kehittämään koko yhteisölle tarkoitettua adventtikalenteria. En ole koskaan pitänyt itseäni erityisemmin jouluihmisenä, sillä omassa lapsuudessa ja nuoruudessa ei ole päässyt syntymään jouluperinteitä. Täällä ollessani löysin kuitenkin ripauksen joulumieltä ja jo ensimmäisenä luovana iltana kirjoitin alustavia ideoita ylös.
Alkuun ajattelin, että kehittäisin jokaiselle päivälle jonkinlaisen jouluun liittyvän askareen tai tehtävän. Totesin silti Adventtikalenteria pidemmälle kehittäessäni olevani hieman liian kunnianhimoinen jokapäiväisten tai viikkotason aktiviteettien suhteen. Ilman muiden apua en olisi keksinyt jokaiselle päivälle erillistä asiaa, joten kirjasin mielekkäimmät ajatukset erilliselle paperille. Lopulta jokaiselle viikolle aikavälillä 1.-24.12. muodostui 2-4 eri teemaa tai tapahtumaa viikkoa kohden.
Huomioin aikataulua suunnitellessani myös paikalliset ja yhteisön omat jouluperinteet, tapahtumat sekä erityiset päivämäärät. Joulukuun 6. päivä Sveitsissä vietetään Nikolauksen päivää, joten paikallisten perinteiden mukaan ohjelmassa oli Grittibänzien leivontaa. Suomessa vastaavaa nimikettä käytetään piippu-ukosta, joka on yksi Saksasta Suomeen tulleista jouluperinteistä. Perjantai-illoille suunnitellun ohjelman yhdistin viikottaiseen Stubete-iltaan. Ainoa poikkeus tähän oli joulukuun 15. päivä, jolloin järjestin kaksi eri elokuvanäytöstä suomalaiselle Joulutarina-elokuvalle. Kun katsoin elokuvaa itsekin jälkimmäisessä näytöksessä, totesin ettei saksankieliset dubbaukset haittaa sillä olen tainnut nähdä kyseisen elokuvan aika monta kertaa ja muistan mistä missäkin kohtauksessa puhutaan.
Vaikka kaikkien suunnitelmien toteutus ei onnistunutkaan omien jaksamisen rajojen tullessa vastaan, niin jokaisessa järjestetyssä tapahtumassa oli silti useampi osallistuja. Adventtikalenterin ja muun joulukuisen ohjelman puitteissa askartelimme paperista lumihiutaleita, leivoimme piippu-ukkojen lisäksi lebkuchenia (täkäläinen vastike piparkakuille) ja aprikoosikuulia, lauloimme joululauluja ja koristelimme ikkunoita kalkkitusseilla. Joulutarina-elokuva oli hitti, joka yllätti itsenikin ja sen pääsi katsomaan kahdessa näytöksessä 12 henkeä itseni lisäksi. Onneksi meiltä löytyy täältä Sennrütista omasta takaa elokuvahuone ja hyvän kokoinen valkokangas!
Huolimatta siitä, että osa Adventtikalenteriin kirjatuista tapahtumista ei toteutunut, sain paljon kiitosta yhteisön jäseniltä ja lempinimen “Weihnachtsengel” eli Jouluenkeli. Toivon kovasti, että löydän taas edes pienen palan luovuuttani pitkän tauon jälkeen. Vaikka luovuuden puuska pitikin minut monesti iltaisin hereillä ja täytti useamman päivän työtunnit, niin pidin siitä, kuinka luovia ajatuksia ja niiden virtaa ei pystynyt pysäyttämään mikään!
“Find three hobbies you love: one that makes you money, one to keep you in shape and one to keep you creative.”
