EVS-koulutusta seuraavat viikot toistuivat hyvin pitkälti samanlaisina, sijainti vain muuttui. Kun kolme viikkoa putkeen lähes päivittäin kitkee rikkaruohoja, on ns. “rikkaruohovapaat” päivät tervetulleita, vaikka luvassa olisikin siivousta tai ruoanlaittoa! Sanomattakin siis selvää, että kyseiset viikot menivät aika vahvassa sumussa, sillä viikosta toiseen samat tehtävät toistuivat kutakuinkin samoina päivinä.
Tänä vuonna syksy saapui kertarysäyksellä, sillä perjantaina 13.10. lämpötila huiteli vielä 24:ssä asteessa ja aurinko paistoi, mutta yön aikana lämpötila oli laskenut 15 astetta. Lauantaiaamuna päälle sai pukea normisukkien lisäksi villasukat ja ottaa lämpimän kaulahuivin mukaan kun suuntasi alakertaan aamupalalle. Sunnuntaina lähdin tutustumaan lähialueen vaellusreitteihin ja raekuuro yllätti ulkoilijan.
Täytyy todeta että en muista toista syksyä, jolloin vuodenajat ja säät olisivat muuttuneet yhtä nopealla tahdilla. Jopa paikallisten mukaan tämä syksy on ollu sääolojen suhteen poikkeuksellinen, vaikka vuoristossa onkin totuttu nopeisiin vaihteluihin. Koska kylä sijaitsee yli 800 metrin korkeudella merenpinnasta, on säätilojen lukeminen tuottanut vaikeuksia tasaisemman maan kasvatille. Vielä toistaiseksi en ole löytänyt yhtäkään sveitsiläistä sääpalvelua, josta saisin realistisen sääennusteen päivälle joten arvailulla on mentövö. Vallitsevan korkea- tai matalapaineen tunnistaa lähinnä siitä puhaltaako tuuli alemman rakennuksen piipun savut ylös vai vaakaan ja lenteleekö linnut aamusella keittiön ikkunan takana.
Syksyn myötä tulivat sateet ja yhä useammin löysimme itsemme verstaalta tai muista sisähommista. Jos sää oli vähänkään poutainen tai aurinkoinen, suuntasimme puutarhaan tekemään viimeisiä talvivalmisteluja. Korjasimme puutarhan satoa vähän kerrallaan lokakuun aikana. Yhteisön kellari täyttyi omenoista, erilaisista kurpitsoista ja saksanpähkinöistä. Pakastimet täytettiin pavuilla ja pinaatilla. Viimeiset käyttökelpoiset yrtit (salvia, sitruunamelissa ja minttu) kuivattiin ja purkitettiin talvea varten.
Lokakuun viimeisellä kokonaisella viikolla keräsimme ulkokalusteet sisälle kahden vierasapulaisen kanssa. Pyyhimme ja pesimme pöydät sekä penkit huolella ennen varastoon laittamista ja laitoimme erikseen ne, jotka piti hioa ja maalata uudelleen talven aikana. Toinen vierasapulaisista hioi pöydät loppuviikosta ja tällä hetkellä ne odottavat uutta maalikerrosta verstaan ulkokatoksessa. Sopivaa väliä pihakalusteiden kunnostukselle ei ole vielä löytynyt.
